Sota-ajan lapsi
Millaista oli saunominen 50-luvun Helsingissä. Olet syntynyt sota-ajan lopussa Lappeenrannassa ja sinut on viety saunaan jo kaksi viikkoisena isoisän toimesta. Se on ollut teidän perheessä traditio jo vuosikymmenten ajan.
Helsinki 50-luvulla
Muutitte perheen kanssa ensin Pasilaan, jossa kävitte yleisessä saunassa. Siellä oli luultavasti Suomen ensimmäiset suihkut. Suihkun paine oli todella kova ja vesi oli polttavan kuumaa tai sitten isoätiti ei tainnut osata säätää oikein.
Sinä ja siskosi juoksitte karkuun vaikka olisi pitänyt peseytyä. Valkoiset isot kaakelit peittivät koko pesuhuoneen. Saunomisesta et kuitenkaan muista mitään.
Saunomisesta 50-luvulla muistat jo enemmän ja alla on pieni kertomus saunomisesta Helsingissä.
Millaista oli saunominen 50-luvun Helsingissä.
Kuvittele itsesi 50-luvun Helsinkiin, tarkemmin sanottuna Pitäjänmäkeen. Olet noin 10-vuotias, sinulla on kaksi vuotta nuorempi sisko ja äiti joka on juuri eronnut vaikeasta avioliitosta. Olette vain te kolme.
Asutte kerrostalossa, pienessä asunnossa, jossa ei ollut kuin yksi huone ja keittiö. Hella lämmitettiin puilla, vesipostista haettiin vedet sisälle. Joten sisävessaa tai suihkua ei asunnossa ollut. Sinä nukuit siskosi kanssa altavedettävässä sohvassa, josta tuli teille sänky.
Sauna
Joten nämä viikottaiset saunavuorot olivat ainut mahdollisuus käydä pesulla. Saunomaan mentiinkin kelissä kuin kelissä, ei ollut väliä satoiko taivaalta lunta, vettä tai räntää.
Te asuitte Nymanin talossa eli Pitäjänmäen ”keskustassa” ja te kävelitte noin 500 metrin matkan Marttilan kaupunginosaan joka perjantai. Joka muuten pienen tytön mielestä tuntui parin kilometrin matkalta.
Korsutiellä oli yleinen sauna ja se tunnettiin nimellä Nurmisen sauna, mutta yleisesti sitä kutsuttiin Invalidikylän saunaksi. Alueella on noin sata rintamamiestyyppistä taloa puutarhoineen.
Kävitte saunomassa siellä joka perjantai. Silloin siellä oli naisten saunavuoro luultavasti klo 18-20. Miesten saunavuoro oli vastaavasti lauantaisin. Sieltä sai varattua tunnin saunavuoron myös perheille muina päivinä.
Saunaan otitte mukaan pyyhkeet, puhtaat alusvaatteet, shampoot, vamppu-sienen, ja sun light -saunasaippuapalan. Shampoosta hiuksesi menivät niin takkuun, ettei niitä saanut selvitettyä, silloinhan hoitoaineita ei tunnettu. Shampoon olitte käyneet ostamassa kemikaalioliikkeestä ja samaa shampoota käytti koko perhe.
Saunan kassa oli keskellä taloa, josta toinen puoli oli varattu yleissaunavuoroon se oli vasemmalla ja oikealla puolella oli sauna joka oli varattavissa perheille. Kassalta sai ostaa ainakin limua. Saunavuoron hintaa et tiedä, koska äitisi sen aina maksoi.
Pukuhuone ja vaatekaapit olivat samanlaiset, kuin uimahallissa. Jalkaan laitettiin se avainrenksu.
Saunaan sai tuoda omat vihdat mukana. Tai sitten niitä sai ostaa sieltä. Et oikein tiedä tai muista koska olit kuitenkin niin pieni silloin.
Sauna oli iso (vrt. uimahallin sauna) ja pimeä. Saunassa oli monta kerrosta ja ylin kerros oli todella ylhäällä. Ylempänä istuivat naiset ja mummelit, ja lapset istuivat yleensä alemmille lauteilla.
Kiuas oli järkyttävän iso musta kiviröykkiö ja se lämpeni puilla. Kiulu ja iso kuuppa olivat sinkkiset, kuuppa oli halkaisijaltaa n.20 cm.
Yleensä paikalla oli joku mummeli, joka heitti kovat löylyt, en tiedä oliko tarkoituksena juuri se, että löylynheittäjä jäisi yksin saunaan.
Yleensä kuitenkin tapana oli kysyä muilta saako heittää löylyä? Tuskin kukaan koskaan sanoi ei. Jos joku heitti liikaa löylyä, niin mahdollisuudet olivat ne, että poistut saunasta tai siirryt alemmille lauteille. Siihen me suomalaiset olemme vain oppineet.
Peflettejä ei käytetty silloin laisinkaan.
Naisten saunavuoro
Saunassa oli aina kova kälätys ja äidit huutelivat lapsille ohjeita: Älä tee niin, älä tee näin. Äidit juttelivat muiden kylpijöiden kanssa. Papatus oli kova, vaikkakin jotkut olivat toki ihan hiljaa. Varsinkin pesuhuoneen puolella ääni oli kova.
Sanoisin, että naisten vuorolla saunominen ei todellakaan ollut mitään rentoutumista. Vaan näillä vuoroilla äidit joutuivat kaitsemaan kolmeakin lasta samaan aikaan. Joten tapahtuma oli vain puhdistumista varten.
Saunan pesuhuone oli iso ja kaikille oli talon puolesta lainasinkkiämpärit, joihin tehtiin oma vesisekoitus. Se piti sitten aina pestä ja huuhdella seuraavaa käyttäjää varten.
Kerran sinä melkein mokasit ja meinasit kaataa ämpärin pesuvedet sukulaistytön vatiin. Yläkerran Sirkka-täti kommentoi sinulle, että eihän toisen ämpärin pesuvettä voi käyttää joku toinen. Ja sinua niin hävetti.
Parasta saunan jälkeen
Parasta saunomisen jälkeen oli saada se keltainen jaffa, vaikkakin se piti jakaa sisaruksen kanssa. Kaksi lasia ja yksi jaffa, ja se pitikin jakaa tasan tarkkaan puoliksi. Ettei vaan toinen saa enemmän, tuttua varmasti kaikille, joilla on sisaruksia.
Kello kahdeksan aikoihin kävelette väsyneinä ja uupuneina takaisin kotiin ja se 500 metrin matka tuntui todella pitkältä.
50-luvun loppu
Sinua saunominen hieman ahdistaa, eikä sinulla ole hyvä olo saunassa. Varsinkin yleisissä saunoissa sinulla on outo olo. Ehkä se liittyi siihen mitä perheessä oli tapahtunut ja tapahtui sillä hetkellä. Vanhempien ero kosketti sinua, herkkää lasta.
Tässä välissä äitisi tapasi uuden miesystävän ja he menivät nopealla tahdilla naimisiin. Asuitte muutaman vuoden yhdessä Pitäjänmäellä. Vuosikymmenen lopussa he ostivat tontin Espoon Siikajärveltä.
Vanhan perinteen mukaan sauna rakennettiin ensin, niin tässäkin tapauksessa. Ja sitten katsottiin mihin rahat riittäisivät. Asuitte aika pitkään saunassa, tai toisin sanoen saunan eteisessä.
Kun talo vihdoin valmistui ja pääsit saunomaan omassa rauhassa se oli ihanaa. Parasta oli mielestäsi se kun ihosta lähti ”nahka”. Teini-ikäisenä tykkäsit kovasti saunoa yksin.
60-luku ja saunaherkku
60-luvun puolessa välissä äidilläsi oli tapana tehdä makkarakuppeja, jotka täytettiin italiansalaatilla. Lauantaimakkara tai gotlermakkara tangosta leikattiin sentin paksuisia viipaleita ja paistettiin pannulla, ja niistä tuli sellaiset ”kupit”. Tai lenkkimakkaraa laitettiin foliopussiin ja paketti laitettiin kiukaan kivien päälle. Nämä olivat herkkuja lauantai-illan saunan jälkeen.
70-luku ja oikeastaan viimeinen saunominen
Myöhemmin 70-luvulla, kun olit raskaana niin sinulle tuli usein huono olo saunassa. Yhden omakotitalon kellarissa oli niin ahdistavaa, kun ei ollut ikkunoita eikä ilmakaan oikein kulkenut. Sauna oli kamala luukku. Sen jälkeen et ole tykännyt saunoa oikeastaan ollenkaan. Aina tuntui siltä kun happi loppuisi.
Tämän kappaleen aikana palaat lapsuuteen
Tätä alla olevaa laulua lauloit usein siskosi kanssa. Lappeenrannassa mummolassa teitä pyydettiin aina laulamaan jotain. Olit niin ujo siskosi kanssa, että lauloitte keittiön ja olohuoneen välisen oven takana puulaatikon päällä.
Paras muisto
Parhaat muistot ovat mummolan saunasta jouluna. Saunan ihana puhdas tuoksu ja karheat pellavapyyhkeet. Mummon tekemä punaherukkamehu saunajuomana, niin hyvää.
Oliko saunominen sellaista mitä olit sen ajatellut olevan vai oliko tässä jotain yllättävää?
