Vihta vai Vasta? Kumpaa nimitystä sinä käytät?

Tässä vihta vai vasta -artikkelissa keskityn kuitenkin ihan yleisesti vihtaan tai vastaan. Kumpaa nimitystä haluatkaan käyttää. Monelle suomalaiselle koivuvihta on se aito ja oikea vihta. Vihtoja voi tehdä niin monesta muustakin puusta kuin vain koivusta.

Vihtaa tai vastaa käytetään kuumassa saunassa. Vihdalla lyödään itseä eli vihdotaan tai vastotaan. Vihta kuuluu isosti suomalaiseen saunakulttuuriin, varsinkin juhannuksena sillä on iso rooli. Varsinkin juhannustaikojen tekemisessä.

Lue lisää: Juhannussauna

Vihtaa käytetään usein mökkien, omakotitalojen tai omissa saunoissa, koska esimerkiksi taloyhtiön saunojen saunoissa ja joissain yleisissä saunoissa vihtojen käyttö on kielletty.

Vihta vai Vasta? Kumpaa nimitystä sinä käytät?

Vasta

Vasta sanaa käytetään enemmän Porvoo-Oulu akselin itäpuolella. Vasta-sanan on arveltu tulevan ruotsin sanasta kvast. Toinen vaihtoehto tulee muinaisvenäjän sanasta hvost tai verbistä hvostat, joka on tarkoittanut vihdalla kylpemistä. 

Vastan sanotaan myös olevan kooltaan ja muodoltaan erilainen kuin vihta. Vasta on n.75 cm pitkä ja muodoltaan pyöreä. Vasta sidotaan erillisellä rinkulalla, pannalla joka on kädensijan juuressa.

Vihta

Vihta-sana on kotiutunut Suomen kirjakieleen läntisestä murresanasta. Viron kielessä se on viht, joten sana on voinut tulla sieltä tai toisinpäin.

Vihta sana on esiintynyt Mikael Agricolan syntiinlankeemuskertomuksessa: “Niin heidän molempain silmät aukenit ja he äkkäsit alasti olevansa, niin he sidoit fiikunanlehtiä yhteen ja teit heillens vihtat.“

Aatami ja Eeva verhoituivat viikunanlehdistä sidottuun vihtaan. Paratiisin vihdat eivät ole Agricolan omaa keksintöä, niitä on kuvattu monissa keskiaikaisissa kirkkomaalauksissa.

Vihdan sanotaan olevan 50-55 cm, pitkä ja muodoltaan litteä. Vihta sidotaan sidontavitsalla pujottamalla kädensijan läpi.

Terveysvaikutukset

Vihdoilla on erilaisia terveysvaikutuksia riippuen mistä puusta/kasvista ne on tehty. Koivuvihta ehkäisee tulehduksia ja lievittää lihas-ja nivelkipuja. Koivunlehdissä on saponiineja, jotka toimivat saippuana ja auttavat näin ollen peseytymisessä.

Vihtominen taasen irroittaa kuolleita ihosoluja, vilkastuttaa pintaverenkiertoa ja edistää aineenvaihduntaa.

Vihta ja varsinkin koivuvihta auttaa hyttysenpuremien hoidossa. Joten ei muuta kuin vihta laulamaan ja helpotusta saamaan.

Vihtoja voit tehdä monista muista puista tai kasveista. Jokaisella on omat terveydelliset vaikutuksensa.

Koivu

Koivuvihtaa sanotaan vihtojen kuninkaaksi. Koivuvihdan on sanottu kuvaavan myös neitseellisyyttä. 

Tammi

Tammivihta on erittäin kestävä ja varsinkin allergiset voivat käyttää vihtaa koska se on tuoksuton.

Kataja

Katajavihta saa pintaverenkiertoon vauhtia, paremmin kuin koivuvihta.

Haapa

Haapavihta sopii reuman ja nivelkipujen hoitoon.

Pihlaja

Pihalajavihtaa on käytetty rasvaisen ihon hoitoon.

Lehmus

Lehmus hoitaa herkkää ihoa ja rauhoittaa.

Eukalyptus

Eukalyptuksen vaikutus on tulehdusta poistava ja antiseptinen.

Leppä ja Tervaleppä

Lepän vaikutus parantaa haavoja.

Mänty ja Kuusi

Mänty- ja kuusivihdat sopivat hyvin kipeän selän hoitoon.

Nokkonen

Nokkonen hoitaa haitalliset aineet ihon kautta pois.

Mustaherukka

Mustaherukan lehdet antavat saunaan mahtavan aromaattisen tuoksun, lehdillä on myös kosmeettinen vaikutus.

Horsma

Maitohorsma hoitaa haavoja ja supistaa limakalvoja.

Yrtti

Yrttivihtaan voi laittaa monia eri luonnonyrttejä ja jokainen niistä vaikuttaa erilailla kansanperinteiden mukaisesti. 

Koivuvihdan tekeminen

Vihtojen ja vastojen tekoaika on yleensä juhannuksesta heinäkuun alkupuolelle. Vanhan kansan mukaan vihdat piti tehdä talveksi ennen heinätöitä. Ennen juhannusta koivunlehdet ovat liian pehmeitä ja heinäkuussa ne alkavat taasen irrota helpommin. Taitava vihdantekijä tunnistaa milloin on oikea aika tehdä vihdat talvea varten. 

Oksien eli vitsaksien taittaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen pitää olla maanomistajan lupa.

Oksia otetaan puuta kunnioittaen, mieluummin kysyen. Oksat otetaan puukolla, ei repimällä tai taittamalla. Kannattaa valita nuorehko rauduskoivu.

Yhteen vihtaan tarvitset 35-40 koivun oksaa. Rauduskoivu on hieskoivua parempi, koska se on jämäkämpi ja lehdet pysyvät paremmin kiinni oksassa. Oksien alaosasta revitään lehtiä pois 10-15 cm matkalta. Oksista tehdään kimppu, niin että vaaleampi alapuoli tulee päällepäin.

Rauduskoivun tuoksu on mieto, joten vihtaan sekaan voit laittaa muutaman hieskoivun tai mustaherukan oksan tuoksua antamaan. 

Vihtojen sitomiseen käytetään perinteisesti hieskoivusta tehtyä vitsasta, mutta siihen voi käyttää myös narua. Jotkut käyttävät nippusidettä.

Tuore koivuvihta kastetaan kylmässä vedessä ennen vihtomista.

Lue lisää: Näin teet saunavihdan

Millainen on hyvä saunavihta:

• Tuoreet ja terveet vitsat
• Ladottu oikein ja napakasti
• Sidottu hyvin kiinni
• Näyttää hyvältä
• Omaan käteen sopiva
• Sellainen vihta, että sitä tulee käytettyä

Vihdan kuivattaminen

Vihdat kuivatetaan tyvi ylöspäin.

Kuivattaminen tapahtuu kuivassa, ilmavassa ja varjoisassa paikassa. Vihdan voi pakastaa tuoreena muoviin käärittynä.

Kuivatettu vihta liotetaan lämpimässä vedessä 10-20 minuuttia ennen käyttöönottoa.

Pakastetut vihdat kannattaa sulattaa huoneenlämmössä ennen käyttöä.

Kolmas tapa kuivattaa vihdat on laittaa ne pahvilaatikkoon ja laittaa karkeaa suolaa väleihin. Tällä tavoin vihta pysyy tuoreena.

Aleksis Kivi mainitsi vihtomisesta Seitsemän veljestä -teoksessaan näin:

“Läksivät he kylpemään ja löylyä heitti Timo, paukahtelivat kiukaan mustettuneet kivet ja pilvenä kiiriskeli kuuma höyry ympäri saunan. Kaikin voimin käytteli nyt kukin mäihän pehmeätä, ihanata lehtivihkoansa, he kylpivät ja hautelivat haavojaan, ja kauas kuului saunasta vihtain vinha mätkintä.”

Omat kokemukset

Muistan vihtomisen ihan pikkutytöstä lähtien. Varsinkin Kale-Papan kanssa saunoessa ei tainnut olla kertaa ettei vihta ollut mukana.

Usein mummolan mökillä ollessa me käytiin ensin metsässä etsimässä koivuvitsat ja niistä sitten tehtiin omat vihdat. Hän koitti aina kovasti meitä opastaa ja saatiin aina jonkinlaiset vihdat tehtyä. Valitettavasti Kale-Pappa ei ole ollut keskuudessamme enää pitkään aikaan. Joten Kale-Papan opit on tainnut unohtua, valitettavasti.

Isän kanssa olemme nyt muutaman kerran tehneet vihtoja ja kait niistä jonkinlaisia on tullut. Ei ehkä täydellisiä, mutta ihan riittäviä meidän käyttöön.

Kale-Pappa lauleskeli usein ja vihtoi samalla: “repu repu reisiäni, pieniä paljaita reisiäni…“

Vihtominen on mielestäni ihanaa, siitä jos jostain tulee lapsuus mieleen. Varsinkin koivun ihanan tuoksun vallatessa sauna, ihanilta muistoilta ei voi välttyä. Uskon, että moni muukin (ulko)suomalainen painuu vihdonnan kautta vanhoihin muistoihin.

Anoppikokelas kohtasi vihdan ensi kerran meidän saunan avajaisissa. Hän katsoi minua epäuskovasti, kun sanoin että nyt vihdotaan ja läiskin itseäni koivunvitsoilla. Kuitenkin kun annoin vihdan hänelle hän teki työtä käskettyä. Tästä ei kuitenkaan tullut tapaa meidän saunassa, eikä hän ole pyytänyt toista kertaa vihdottaisiinko. 

Avomieheni tykkää vihtoa yleensä vain Suomessa ollessamme. Varsinkin mökillä ollessamme koivuvihta kuuluu asiaan.

Sanasto

• Vihta – 50-55 cm pitkä ja muodoltaan litteä.
• Vasta – 75 cm pitkä ja muodoltaan pyöreä.
• Vitsas – Koivunoksa
• Hieskoivu – on pehmeä ja pihkainen, lehdet irtoavat helpommin.
• Rauduskoivu – on jämäkämpi ja sopii sen vuoksi paremmin vihdan tekoon.
• Side – tehdään yleensä hieskoivun vitsaksesta

Koivuvihtaa voi toki tehdä läpi kesän. Kun käytät vihtaa samana päivänä, voit tehdä sen milloin vain. Toisin sanoen talvikäyttöä varten kannattaa katsoa milloin vitsat koivusta ottaa.

Saunamammaa lainatakseni ihan sama millä se vihta on sidottu vai onko se vasta, pääasia että vihtoo.

Joten vihdotaan kun tavataan.

Toivottavasti tästä Vihta vai vasta -artikkelista oli sinulle apua kun etsit tietoa vihdasta ja vastasta. Sauna Maailmalla -blogin Sauna-Shopista saat tilattua itsellesi aidon ja oikean saunavihdan myös ulkomailla asuessa.

Katso lisää: Sauna-Shop

Käytätkö sinä vihtaa vai vastaa?

Lähde: Wikipedia ja Saunan Salaisuus -kirja